tiistai 7. tammikuuta 2014

Kuulumisia ja muuta hömpötystä




Hellureij taas! Toivottavasti kaikilla oli aivan mahtava joulu ja uusi vuosi.  Meidän José poika pelkäsi raketteja, kun oltiin täällä kotosalla, mutta kun menimme illalla veiettämään aikaa tuttujen luokse,  José lakkasi säikkymästä raketteja. Kiitos siis äidin antamille pinaattiletuille!  Joulun aikaan José ja minä treenailtiin paljon ToKo juttuja, kuten sivulla istumista kunnolla, seuraamista, paikallaan olemista, luoksetuloa ja etäkäskyjä. Koirakerhon ohjaaja sanoi, että José seuraa tosi hyvin kontaktissa. Tottakai ollaan päntätty myös vanhoja temppuja oikein urakalla.


   Tänään harjoiteltiin näyttely asentoa hieman. Vaikka en ToKoa ja näyttelyitä Josén kanssa virallisesti halua harrastaa, on noiden liikkeiden ja käskyjen harjoittelu silti todella hauskaa. Odotan kesää jo innolla, vaikka luntakaan ei edes vielä ole tullut. Omasta mielestäni sillä ei enää ole edes väliä. Olisin vain halunnit valkean joulu :(. Kesällä saamme takapihan kuntoon, joten voimme siellä treenata Josén kanssa niin paljon kuin haluamme.


  Kaikilla koululaisilla on varmaan alkanut jo koulu...? Meillä se alkoi ihanasti 7h koulupäivällä! Viimeisestä lomapäivästä nautin Josén kanssa lenkkeillen. Lenkkeily mittariin kertyi noin 7km, eikä lenkkiä tarvinnut yksi kävellä, sillä seurana olivat ystäväni Sallan ja hänen koira Oton (lagotto) kanssa. Pojat tulivat hyvin toimeen. Aluksi kun koirat näkivät toisensa ensimmäistä kertaa, Ottoa hienma pelotti. Osan matkasta pojat kävelivat ihanasti kylki kyljessä ( Ja hihnat ihan solmussa ) ja välillä ne alkoivat riehumaan. Otto taisi leikkiä maahista, kun se meni melkein jokaikisen puskan luokse pyörimään maassa. José halusi leikkiä tarzania ja yritti hypätä mun korkuiselle kivelle.  Eihän pieni yli korkea beagle mitenkään voi ilman vauhtia sinne hypätä. José hyppäsi kiveä vasten ja kun se tajusi, ettei pääse kivelle, se kääntyi ja ponnisti kiveltä maahan. Se oli hienon näköistä. José tuli jaloilleen maahan, mutta vauhtia oli liikaa, joten José pyllähti vielä sen jälkeen pehmeäsi selälleen. Kuvia ei tullut otettua lenkistä, mutta mielummin pidin hihnasta kiinni ja nautin kävelystä, kun olisin räpsinyt kuvia koko ajan. "Sovimme" tavallaan Sallan kanssa, että, jos motiivia riittää, voisimme joka sunnuntai käydä koirien kanssa lenkillä. Sitten kun pojat oppivat olemaan rauhallisesti lenkillä, voisi harkita Elmon ( Sallan toisen lagoton ) mukaan ottamista. Eli kuvia varmasti vielä Otosta ja Josésta tulee! Molemmat koirat joutuivat lenkin jälkeen pesulle ja José nukkui ihan hirmu pitkään lenkin jälkeen.

Muuten tärkein meinasi unohtua, olen nytten saanut uuden kameran, eli ei tarvitse enää pikku pokkareilla kuvata!

- Inkku

2 kommenttia:

  1. Onpa hauskoja kuvia Josésta! Typykin tykkää muuten pinaattiletuista. Kiva, kun jaksat harrastaa Josén kanssa kaikenlaista mukavaa. Hyvää alkaneen vuoden jatkoa teille!

    Typyn emäntä

    VastaaPoista